Nämä pitsisukat päätyi puikoille puoli vahingossa. Otin ensimmäisenä käteen sattuneen kerän lankaa ja ainakin sinnepäin sopivan kokoiset puikot. Aloin kokeilemaan, että vieläkö muistan, miten varpaista aloitetaan sukkien neulominen. Kyllä sitä kirjaa piti sitten kuitenkin tueksi ottaa, ihan ulkomuistista ei onnistunut.
Alunperinkin olen harjoitellut Wendy D. Johnson kirjoittaman Socks from the toe up kirjan ohjeiden mukaan tuota aloitusta, ja etten sekoittaisi itseäni liikaa, niin ajattelin toistaiseksi käyttää vain tuota tekniikkaa. No, sitten kun oli saanut alun jo tehtyä, niin eihän sitä malttanut purkaakaan. Aloitinpa sitten toiselle pyöröpuikolle toisen sukan, ja aloin neulomaan näitä vuorotellen eteenpäin.
Ohje: Van Dyke Socks, kirjasta Socks from the toe up (Wendy D. Johnson), kokoa 38-39
Puikot: kahdet 2,5mm pyöröpuikot, alumiiniset ja bambut, jäljessä en huomannut eroja
Lanka: Gjestal Knopp, ruskeaa vajaa kaksi kerää
Minun seuraava sukan neulomisen tekniikkahaaste olisi opetella neulomaan kahta sukkaa samalla pitkällä pyöröpuikolla yhtäaikaa. Jotenkin vaan luulen, että menisi hermot siihen, että työssä on kaksi lankakerää vähintään koko ajan mukana. En tykkää kirjoneuleistakaan sen takia, kun "ylimääräisiä" lankoja pitää kuljettaa työssä mukana, ja aina ne tuntuu olevan solmussa.. Ehkä sitten joskus tuohonkin vielä innostun. Toistaiseksi tykkään, että vaihtelen välillä työtä ja kaksi sukkaa neulotaan siis samaan aikaan, mutta vaan eri puikoilla.
Enpä minäkään ole lämmennyt kahden sukan yhtäaikaiselle neulomiselle pyöröllä, vaikka satoja sukkia olenkin neulonut. Sukkapuikoista tosin luovuin viimein tämän vuoden alussa ja siirryin kokonaan magic loopiin. Kauniit on Van Dyket, kantapää näyttää minulle uudelta, pitänee tutustua tekniikkaan.
VastaaPoista